Joulu , ahistavaa aikaa , kaikki stressaa ja ahistaa .
Olen kadottanut sen kirjoittamisen taison minkä joskus osasin , en saa enään tunteinai kirjoitettua , en saa vaikka pääsäni olisi kuinka paljon asioita mietittynä , se vaan tuntuu liian vaikealta .

Mua ahistaa , ahistaa paljon . Ahistaa joulu ja ahistaa syöminen , siitä on tullut mulle vaan nin vaikeaa taas . Syön kyllä , mutta pilaan sillä päiväni aivan totaalisesti , mietin vain sen jälkeen että miten saisin syödyn kulutettu pois mahdollisimman nopeasti . Oksentaminen , oksentaminen tulee mulle ensimmäiseksi mieleen , mutta sitten ajattelen että ei , eise ole se tapa jota haluan , se ällöttävä , mutta helpoin tapa saada ruoka pois sisältä . Loppujen lopuksi  rääkkään itseäni liikkumalla niin että silmissä sumenee ja tuntuu että voimat loppuvat aivan kesken . Sairasta , tiedän sen sisimmässäni , mutta silti jatkan .

Olen taas menettänyt muutaman ystäväni , tai ainakin minusta tuntuu siltä . Luulen että he eivät edes välitä tai eivät vaan halua huomata ja heille se on vaan palvelus . Haluaisin kuitenkin olla heidän kanssaan väleissä ja jutella niinkuin ennen , kertoa miten menee ja tukea toista . Toivon että niin käykin jossain vaiheessa .

Mä olen taas loppu , loppu ja täysin hajalla . Oon kadottanut osan itsestäni jonnekin .

Jos luet tämän , luet ja tunnet jotain , toivon että jätät itsestäni merkin tänne sivulle , kirjoita vaikka mitkä fiilikset sulla on -ihan mitä vain . Kun teet niin , saan tiedon että joku tietää miten voin ja piristät tämän
pienen tytön elämää  edes jotenkin .
kiitos !