Mikään ei tunnu riittävän. Kädet täyttyvät päivä päivältä enemmän jäljistä. Enään ei riitä muutama jälki, en ole mihinkään enään tyytyväinen. Kädet täyttyvät, mutta paha olo pysyy. Tiedän -ei tämä ole ratkaisu, mutta se on vaan keino johon on hyvä tukeutua kun ei ole mitään muuta ja on vaan niin paha olla.

Sama on myös laihduttamisen kanssa. Mulle piti riittää se muutama kilo, että saisin vaan vähän laskettua painoani, vähän kiinteytettyä itseäni. Mutta nyt se muutama kilo on hävinnyt, ja enemmänkin, enemmän mitä mä kuvittelin koskaan laihduttavani. Tähän mun on vaan niin helppo siirtää kaikki paska lähtemällä lenkille lenkille, laskemalla kaloreita ym. Saan niin helposti siirrettyä ajatukset pois tällä. Ja ei, tuo ei ole se ainut syy, mä haluan vaan hyväksyä itseni, tälläisenä en siihen kuitenkaan pysty,vaikka kuinka haluaisinkin.

Mutta no niin, tässä mä taas istun opiston koneella ja kirjotan tänne. Huoh asuntola, huoh koulu, en jaksais nyt yhtään mitään, varsinkaan koulua. Voisin vaan mennä sänkyyn, jäädä sinne taas muutamaksi päiväksi. Mua ei suoraansanottuna kiinnosta paskan vertaakaan koko koulu, en mä jaksa mennä istumaan tunnille, kuunnella opettajan tylsää nukuttavaa puhetta. Huoh, mua ei siis vaan yhtään kiinnosta. Mulla ei ole yhtään motiivia edes nyt kouluun, mulla ois muutakin tekemistä -ehkä. Taino oikeastaan mä luultavammin vaan nukkuisin, olisin pois ihmisten ilmoilta.

Mä tuun taas tähän samaan aiheeseen mihin aina. Mä en juuri nyt vaan jaksa oikein mitään, tartten edelleen lomaa elämältäni, siten ehkä saisin jotenkin selvitettyä asioitani, tai antamalla vaan niiden olla. En mä edes tiedä haluanko setviä näitä kaikkia ajatuksia.....